Olin toukokuussa tulevaisuusseminaarissa, johon professori Lea Pulkkinen toi terveisiä kansainvälisestä lapsuuskonferenssista. Hän kutsui tätä vuosikymmentä lapsuuden vuosikymmeneksi. Lea Pulkkinen esitti hyvän lapsuuden peruspilarit, jotka laajennan hyvän lapsuuden ja nuoruuden peruspilareiksi. Peilaan pilareita opistoelämään.
- Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisen paikan elää ja oppia. Uskon, että opisto on tällainen paikka. Opiskelijat saavat uskoa ja elää vapaasti. He saavat kehittää itseään. Itsetunto vahvistuu onnistumisten ja yhdessä tekemisen ansiosta.
- Lapset ja nuoret tarvitsevat vahvat perheet ja rakastavat ja pysyvät vanhemmat tai huoltajat. Isät ja äidit tekevät arvokasta työtä. Teemme heidän kanssaan yhdessä arvokasta kasvatustyötä opistovuoden aikana. Yhteistyömme on ollut rakentavaa. Olen siitä hyvin kiitollinen.
- Lapset ja nuoret tarvitsevat sosiaalista vuorovaikutusta ja ystävyyssuhteita. Nämä ovat opistolaisten suurimpia toiveita, kun he hakevat opistoon. He saavat ystäviä ja saattajia taivastielle. He oppivat olemaan erilaisten ihmisten kanssa. He oppivat toimimaan ja tekemään yhdessä töitä. Soluelämä hioo heistä yhteisöllisiä.
- Lapset ja nuoret tarvitsevat luovaa leikkiä ja fyysistä aktiivisuutta. Olen iloinnut siitä, että opistolaiset saavat elää hetken huolettomina maailman myrskyjen keskellä, kuin lapset. Opistovuosi on aivan kuin lisäaika lapsuudelle ja nuoruudelle. Opistolaiset pelaavat, leikkivät, liikkuvat, urheilevat ja toimivat aktiivisesti yhdessä. Moni pääsee eroon nettiriippuvuudesta, kun on oikeaa tekemistä. Oli hienoa käydä opiskelijoiden kanssa lenkillä ja juosta puolikasta maratonia.
- Lapset ja nuoret tarvitsevat luontoympäristön kunnioitusta ja hoitoa. Luonto on meille tärkeä Jumalan lahja. Luonto hoitaa meitä. Alkuvaelluksella tutustumme opiskelijoiden kanssa toisiimme. Viron opintomatkalla retkeilemme paikallisessa luonnossa. Luonto- ja erälinjalaiset vaeltavat Lapissa saakka. Olemme osa Jumalan luomakuntaa, sen viljelijöitä ja varjelijoita.
- Lapset ja nuoret tarvitsevat luovaa ilmaisua, musiikkia ja taidetta. Opistolaiset tekevät opistovuoden aikana paljon monenlaista taidetta. He tekevät käsillään monenlaista. He runoilevat ja kirjoittavat Vihreään tähkään. He soittavat, laulavat ja näyttelevät. Poikkimäen Matin taideteos koristi kevätjuhlan ohjelmalehtistä. Lastikan Sailan grafiikka ilahdutti joululevyn kannessa. Romppasen Matin maalaamat värikkäät ihmiset loistavat ensi kesän opistoseurojen seuramerkissä.
- Lapset tarvitsevat kasvatusta, joka kehittää heidän kaikkia kykyjään. Opiston vahvuus on nimenomaan toiminnan ja opetuksen monipuolisuus. Kokeilemme täällä erilaisia asioita. Opiskelijat löytävät itsestään onnistumisten kautta uusia vahvuuksia. Teemme uusia aluevaltauksia.
- Lapset ja nuoret tarvitsevat tukea antavan, huolehtivan, lapsi- ja nuoriystävällinen yhteiskunnan. Toivon, että opisto on ollut tällainen pienoisyhteiskunta. Olemme halunneet tukea opiskelijoita, asettaa rajoja, rohkaista eteenpäin, keskustella, käydä kipeitä asioita läpi, siunata evankeliumilla.
- Lapset ja nuoret tarvitsevat kasvavan itsenäisyyden ja päätöksenteon. On hienoa, että opistolaisilla on mahdollisuus itsenäistyä kodista ja kokeilla omia siipiä opistovuoden aikana. He oppivat kantamaan vastuuta ja tekemään itsenäisiä päätöksiä. Opisto antaa kantavat siivet tulevaisuuteen.
- Lasten ja nuorten tulee osallistua yhteiskuntaelämään. Opistolaiset harjoittelevat yhteisten asioiden hoitamista oppilaskunnan vastuutehtävissä. Mielipiteitä kuunnellaan herkällä korvalla. Opistolaiset saavat vaikuttaa. Heillä on loistavia ideoita, joista moni jalostuu ja toteutuu yhteisen pohdinnan seurauksena. Vastuu kasvattaa. Opistolaisista tulee hyviä kunnanvaltuutettuja, eri yhdistysten johtokunnan jäseniä, kansanedustajia ja meppejä.
Kun ajattelen näitä hyvän lapsuuden ja nuoruuden peruspilareita, tulee iloinen mieli. Olemme tehneet täällä opistossa aivan oikeita asioita. Olemme hyvän lapsuuden ja nuoruuden jäljillä.
Mikko Kinnunen
